Tutkimus: Nyt siirrytään paikallisiin halpakauppoihin aasialaisia enemmän – tekoäly vaikutti eniten ostopäätökseen vain 2 %:lla

• Säästäminen korostuu tämän vuoden kulutustrendeissä, selviää Hintaoppaan kuluttajatutkimuksesta. 39 prosenttia suomalaisista vertailee enemmän hintoja, 37 prosenttia keskittää ostoksiaan alennusmyynteihin ja neljännes ostaa edullisempia tuotevaihtoehtoja. Samaan aikaan lähes neljännes aikoo ostaa laadukkaampia ja pidemmän käyttöiän tuotteita.

• 9 prosenttia aikoo siirtää ostoksiaan enemmän paikallisiin halpatavarakauppoihin, mutta vain 6 prosenttia aasialaisiin halpakauppoihin.

• 67 prosenttia on huolissaan huijauksista verkkokauppaostoksilla. Eniten huolta suomalaisissa herättävät maksuhuijaukset (49 prosenttia vastaajista).

• Suomalaiset arvioivat käyttävänsä tammi-maaliskuussa fyysisiin tuotteisiin keskimäärin 496 euroa. Eniten rahaa ovat käyttämässä yli 65-vuotiaat.

Varovaisuus kuluttamisen suhteen näkyy vahvasti vuoden kulutustrendeissä, käy ilmi hintavertailupalvelu Hintaoppaan kuluttajatutkimuksesta. 39 prosenttia vastaajista aikoo vertailla enemmän hintoja, ja yli kolmannes keskittää ostoksiaan alennusmyynteihin ja tarjouksiin. Myös edullisempien tuotevaihtoehtojen ostaminen (25 %) ja määrällisesti vähemmän ostaminen (25 %) keräävät suosiota. Lisäksi etenkin naiset aikovat lisätä entisestään käytettyjen tuotteiden ostamista (23 %).

“Monet hakevat nyt säästöjä vertailemalla hintoja ja keskittämällä ostoksiaan alennusmyynteihin. Tutkimuksestamme käy kuitenkin ilmi, että säästöaikeista huolimatta monet kuluttajat eivät ole valmiita tekemään kompromisseja laadun suhteen. Vaikka yksittäisten ostosten määrä saattaa vähentyä, neljännes etsii nyt korkealaatuisia ja pitkäkestoisia tuotteita”, Hintaoppaan maajohtaja Liisa Matinvesi-Bassett kommentoi.

Temu on ollut viime vuosien puhutuin verkkokauppailmiö. Hintaoppaan kyselytutkimuksen perusteella ryntäys Kiina-kauppoihin voi laantua tänä vuonna, sillä vain vajaa kuusi prosenttia vastaajista aikoo siirtää ostoksiaan aasialaisiin halpatavarakauppoihin. Paikallisiin halpatavarakauppoihin siirtyvien osuus on puolestaan yli yhdeksän prosenttia.

“Syynä paikallisten halpatavarakauppojen suosimiseen saattaa olla heinäkuussa voimaan astuvat EU:n ulkopuoliset tullimaksut, mutta se voi liittyä myös verkkokauppaan liittyviin laatuhuoliin, jotka korostuivat tutkimuksessamme”, Matinvesi-Bassett arvioi.

Vain kaksi prosenttia ostanut tekoälyn suosituksesta

Säästämistrendiin sopii, että kuluttajien viimeaikaisiin ostopäätöksiin ovat vaikuttaneet eniten kauppojen omat kampanjat, jonka valitsi lähes puolet vastaajista.

“Nuorten kohdalla kulutusta ohjaavat merkittävästi muita ikäryhmiä enemmän ystävien suositukset ja somemainonta. Hieman yllättäen vain kaksi prosenttia vastaajista kertoi tekoälyn suosituksen vaikuttaneen ostopäätökseensä eniten”, Matinvesi-Bassett kertoo tuloksista.

Yksi viime vuosien trendeistä on ollut alennusmyyntijaksojen pidentyminen tai toistuminen. Tämä ei ole kuluttajien silmissä pelkästään positiivinen ilmiö, sillä 10 prosenttia vastaajista ärsyttää jatkuva tarjouskampanjointi, ja lähes viidennes (17 %) luottaa vähemmän alennusten aitouteen. 21 prosenttia vastaajista sanoo puolestaan, etteivät jatkuvat alennukset vaikuta heihin mitenkään.

Maksuhuijaukset huolettavat jo puolta suomalaisista

Hintaoppaan kyselystä käy ilmi myös, että jo 67 prosenttia suomalaisista on erittäin tai jonkin verran huolissaan huijauksista verkkokauppaostoksilla. Eniten huolta suomalaisissa herättävät maksuhuijaukset (49 prosenttia vastaajista), tuotteiden heikko laatu (45 %), palautusongelmat (31 %) ja feikkikaupat (25 % vastaajista).

“Kuluttajien huoli verkko-ostamisessa ei liity vain maksuhuijauksiin, vaan yhä useammin myös siihen, vastaako ostettu tuote odotuksia ja kuinka helppoa ongelmatilanteissa on hoitaa palautukset. Se, että jo kaksi kolmannesta suomalaisista kokee epävarmuutta verkko-ostoksilla samaan aikaan kun online-ostaminen jatkaa kasvuaan, kertoo siitä, että luottamuksen rakentamiseen on panostettava entistä enemmän koko verkkokaupan ekosysteemissä”, Matinvesi-Bassett näkee.

Ostovoimaindeksi laskenut viime vuosia vähemmän

Hintaoppaan ostovoimaindeksi kertoo kuluttajien oman arvion heidän mahdollisuuksistaan käyttää rahaa erilaisiin fyysisisiin tuotteisiin ja tavaroihin seuraavan kolmen kuukauden aikana asteikolla 1 (erittäin huonot) – 10 (erittäin hyvät). Tällä kvartaalilla ostovoimaindeksi laski lukemaan 6,1 oltuaan viime vuoden viimeisellä kvartaalilla 6,2.

“Ostovoimaindeksi laski tammikuussa nyt jo kolmatta vuotta peräkkäin. Lasku on tänä vuonna kuitenkin huomattavasti pienempää kuin aiemmin, sillä viimeiset kaksi vuotta ostovoimaindeksi oli tammi-maaliskuussa vain 5,8. Tämä on jo itsessään positiivinen merkki”, Matinvesi-Bassett avaa.

Suomalaiset arvioivat käyttävänsä tammi-maaliskuussa tuotteisiin ja tavaroihin keskimäärin 496 euroa. Budjetit ovat laskeneet edellisestä kvartaalista noin 246 euroa, mikä mukailee viime vuosien kehitystä. Eniten rahaa ovat käyttämässä yli 65-vuotiaat, nuoret sen sijaan kuluttavat jälleen rahallisesti mitattuna vähiten: 18-24-vuotiaat arvioivat käyttävänsä tuotteisiin ja tavaroihin seuraavan kolmen kuukauden aikana keskimäärin vain 271 euroa.

Myös sukupuolten välillä on suuria eroja, sillä miehet aikovat käyttää alkuvuodesta yli 362 euroa enemmän kuin naiset.

“Miesten ja naisten budjetit jatkavat eriytymistään. Nämä sukupuolten väliset erot kertovat siitä, että taloustilanne ja arjen prioriteetit näkyvät eri tavoin miesten ja naisten lompakoissa”, Matinvesi-Bassett kommentoi.

Lisää kuluttajadataa ja haastatteluja luettavissa Hintaoppaan Q1 Kuluttajakompassista.

*Tutkimus toteutettiin Bilendin hallinnoimassa M3 Panelissa joulukuun 2025 lopussa. Verkkokyselyyn vastasi 1000 18–75-vuotiasta suomalaista ja otos kiintiöitiin kansallisesti edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan.